keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Pieniä edistysaskelia

Ennen vuoden vaihtumista ehdimme Doron kanssa osallistua jo toiseen Mooneyn valmennukseen. Riikka oli jo samana päivänä saapunut meille yökyläilemään, joten kerrankin sain paljon materiaalia tunnista! Pyysin ottamaan suurimmaksi osaksi videota, sillä siitä näkee myöhemminkin paremmin millaista meidän meno on ollut. Myös muutama kuva mahtui silti mukaan.


Aloitettiin tunti samoista perusasioista kuin viimeksikin, eli pohkeesta eteenpäin liikkumiseen ja pidätteistä takaisin tulemiseen. Maneesissa oli sattumalta esteetkin kerättynä pois, joten meillä oli hyvin tilaa liikkua. Alkuverryttelynä ratsastin vuorotellen ympyröitä ja pitkiä sivuja ja tein askellajien sisällä pieniä temponmuutoksia. Mooney totesi heti alkutunnista, että Doro liikkuu jo paljon paremmin itse eteen kuin edellisellä kerralla, joten edistystä oli tapahtunut.

Jatkoimme tuntia pääty-ympyrällä ja aloimme treenaamaan laukannostoja käynnistä. Haasteena oli saada käynti tarpeeksi aktiiviseksi ja Doro reagoimaan terävästi laukka-apuihin, sillä ruuna helposti nukahti käynnissä eikä nostanut laukkaa pyydettäessä. Vielä en onnistunut saamaan käyntiä aktiiviseksi ilman, että tahti kiihtyi turhan nopeaksi. Laukannostot saatiin kuitenkin teräviksi, joten tämänkertainen tavoite täyttyi.


Laukannostojen jälkeen jatkettiin vielä hetki töitä laukassa ja tässä vaiheessa Doro alkoikin jo hienosti pyöristymään kaulastaan ja laukka pyöri vaivattoman tuntuisesti eteenpäin. Lopuksi teimme vielä vähän ravityötä hakien raviin säätövaraa puolipidätteiden avulla. Doro tuntui mahtavalta ratsastaa, se liikkui ilmavasti ja vastasi pienimpiinkin apuihini. Ehdin jopa keskittyä korjailemaan omaa asentoani, rentouttaen kantapäitä alemmas ja pitäen nyrkit pystyssä ja vierekkäin.

Pari kuvankaappausta videolta, superhieno heppa!

Kaiken kaikkiaan valmennus oli jälleen todella antoisa ja hevosessa tuntuu jo nyt suuri ero aikaisempaan vereattuna. Doro on siitä palkitseva tapaus, että hitaahkon alun ja kovan työn jälkeen se väläyttelee tuntien lopussa sellaisia pätkiä että oksat pois. Odotan innolla sitä, että alan löytää tuota lopputunnin fiilistä yhä nopeammin ja  nopeammin taitojeni ja Doron jaksamisen kasvaessa!



Edit. Videon käsittelyyn ja tekoon kului huomattavasti kauemmin aikaa kuin olin ajatellut, enkä saanut sitä aikataulussa valmiiksi. Nyt se kuitenkin on vihdoin tehty, parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan. Monta muuta valmista postausta on odottanut jonossa tämän valmennuskertomuksen julkaisua, mutta nyt pääsen julkaisemaan niitäkin kiihtyvällä vauhdilla. Kannattaa siis pysyä kuulolla!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti