sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Vanhaa tuttua moikkaamassa

Nyt palataankin tämän postauksen ajaksi takaisin viime vuoden puolelle. Olen nimittäin käynyt syksystä asti säännöllisen epäsäännöllisesti vanhan vuokrahevoseni Coran tallilla, sillä myös Riikan vuokraheppa Lilli asuu samassa paikassa. Lähinnä olen käynyt ottamassa kuvia, mutta joululomalla eksyin myös useamman kerran Coran selkään. Parilta kerralta Riikka napsi meistä ihania kuvia, joten ajattelin jakaa niitä täälläkin, vaikka Cora ei enää blogin päätähtenä esiinnykään. Olen tosi iloinen mahdollisuudesta ratsastaa Doroa ja Coraa molempia, sillä ne tuovat tervetulletta vaihtelua ollessaan ratsastettavuudeltaan kuin yö ja päivä. Siinä missä Cora on herkkä, kuumuva ja tammamainen, Doro on hitaasti lämpeävä, vähän mukavuudenhaluinen ja äärimmäisen kiltti tyyppi, joka ei ota mistään nokkiinsa.




Ai miten niin rapa roiskui? :D


Coralla ei ollut näillä ratsastuskerroilla satulaa käytössään, joten menin ilman satulaa huopavirityksellä. Ei tehty mitään kummempaa, etsittiin vain rentoutta ja vähän jumppailtiin hevosta auki. Huomaa, että olen vieläkin tottuneempi Coraan kuin Doroon, sillä mun on paljon helpompi istua Coran askellajeissa ja siten myös muu vaikuttaminen on helpompaa. Cora oli molemmilla kerroilla alkuun vähän jännittynyt ja turhan menossa, mutta loppua kohti superkiva ratsastaa. Tammalla on niin ilo ratsastaa silloin, kun se toteuttaa pyyntöni lähes ajatuksen voimalla. Parempaa tunnetta ei olekaan!






tiistai 26. tammikuuta 2016

Paluu maanpinnalle

Viimeksi kouluvalmennuksesta kertoessani hehkutin, kuinka paljon olimme Doron kanssa menneet eteenpäin. Samalla olin jo ehtinyt vaaleanpunaisissa kuvitelmissani siihen pisteeseen, missä meidän meno kehittyisi tästä lähin kerta kerralta paremmaksi ilman yhtäkään takapakkia. No, viime valmennuksessa palasinkin sitten takaisin maankamaralle...

En halua tehdä tästä mitään valitusvirttä siitä, kuinka mikään ei sujunut, sillä en koe sen hyödyttävän itseäni sen enempää kuin muitakaan. Loppujen lopuksi en edes osaa täysin kuvailla, miksi koko tunti tuntui itsestäni niin kovin epäonnistuneelta, vaikka kuvien perusteella meno näyttikin välillä ihan normaalilta. Jokin ei vain täsmännyt, mutta sellaistahan elämä joskus on. Epäonnistumisia saa ja kuuluukin välillä tulla, joten haluan kertoa sellaisetkin rehellisesti muiden juttujen ohessa.

Tässä havainnollistavaa kuvaa siitä, miltä meidän meno suurimman osan tunnista näytti (pahimmat kuvat ovatkin sitten epäonnistuneet ratsastuskuvat -postaukseen soveltuvaa materiaalia, joten ne säästyköön sinne :D)

Ehkä suurin syy äkilliseen tason heikkenemiseen oli se, että tässä valmennuksessa muutettiin edelliskerroilla harjoiteltuja tehtäviä astetta vaativampaan suuntaan. Mulla on kuitenkin uudehkon hevosen kanssa nappulat edelleen aika hukassa, joten tunnin aihe eli siirtymiset tuottivat kunnolla päänvaivaa. Edellisissä valmennuksissa ollaan keskitytty lähinnä sopivan reippaan tempon löytymiseen, ja siitä syystä jatkettu pitkiä pätkiä samassa askellajissa. Tällä tunnilla tarkoitus oli tehdä nopeampia vaihteluita ravin ja laukan välillä, mutta toteutus ei sitten ollutkaan niin onnistunut, sillä ongelmia oli niin puolipidätteiden läpisaamisessa kuin eteenpäinpyrkimyksen säilyttämisessäkin.

Aada ehti kuvata tunnin puolivälistä muutamia kuvia (lyhyestä kuvausajasta johtuen vain oikeasta kierroksesta), joten niistä kiitos sinne suuntaan!

Positiivisiakin puolia tunnilta löytyi. Doro oli alkuraveissa todella miellyttävä ratsastaa, melkein yhtä hyvä kuin yleensä vasta lopputunnista. Ehkä suurin epäonnistumisen tunne tulikin juuri siitä, kun hevonen oli valmennuksen alussa niin lupaavan tuntuinen, mutta samaa tunnetta ei enää lopputunnilla löytynyt. Pitkän pidätteiden tahkoamisen jälkeen saatiin kuitenkin myös nopeaa reagointia puolipidätteisiin sekä energisiä laukannostoja, joten hukkaan ei tämäkään tunti mennyt. Seuraavat itsenäiset ratsastuskerrat päätin kuitenkin tehdä vähän erilaisia juttuja, jottei meno menisi pelkäksi nuttura tiukalla tuuppaamiseksi. Niistä lisää myöhemmin!

Kuski säätää, mutta Doron ilme on ihana!



Jos aihe herätti ajatuksia, niin kuulisin niitä mielelläni!

torstai 21. tammikuuta 2016

Lainaratsulla hyppäämistä

Viime lauantaina olikin pitkästä aikaa vähän erilaista ohjelmaa, kun kello 12 suunnattiin Riikan kanssa auton nokka kohti Ypäjää. Olin nimittäin sopinut Sennin kanssa yhteisestä tallipäivästä, kun kerrankin meillä sopi aikataulut yhteen. Oli ihanan aurinkoinen pakkassää, joten ensin käytiin maastoilemassa Pyryn ja Mollan kanssa niin, että Senni ja Riikka ajoivat Mollaa ja itse tulin perässä Pyryn kyydissä. Oli kivaa päästä pitkästä aikaa kunnolla maastoilemaan porukalla ja luotettavan hevosen selässä!



Maastolenkin jälkeen haettiin vielä Alli tarhasta ja laitettiin tamma kuntoon maneesireissua varten. Senni oli tarjonnut mulle upean mahdollisuuden päästä kokeilemaan Allia esteillä, joten olin sanoinkuvaamattoman innoissani päästessäni hyppäämään. Maneesilla vaihdoin nopeasti toppavatteeni järkevämpiin ratsastusvarusteisiin ja eikun tamman selkään. Verryteltiin puomeja apuna käyttäen ravissa ja laukassa Sennin antaessa mulle kullanarvoisia vinkkejä Allin ratsastukseen. Alkuun olin melko hukassa tamman selässä, sillä kiirehdin liian kovaa vauhtia puomeille tehden homman vaikeaksi molemmille. Pikkuhiljaa sopiva tempo alkoi kuitenkin löytyä ja Allikin huomasi, että kyllä sen vieraankin kuskin kanssa pystyy hyppäämään.

Näin ihana ilma meillä oli maastoilla!

Hyppääminen aloitettiin puomi-pysty-puomi -linjoilla, sillä hyppykerran tarkoituksena oli saada hevosta jumpattua. Lävistäjällä olevalle linjalle mun oli kohtalaisen helppo tulla sopivaa vauhtia, mutta pitkän sivun linjalla tempo herkästi kiihtyi liikaa ja välit kävivät ahtaiksi. Saatiin kuitenkin muutamalla toistolla korjattua vauhtia rauhallisemmaksi. Hyppäsimme myös ympyrällä pientä kavalettipystyä, jolle ponnistukset osuivat aika hyvin kohdalleen.


Lopuksi rakennettiin vielä maneesin pitkälle sivulle jumppasarja, jossa oli kolmen puomin lisäksi pysty ja okseri. Ensimmäisen lähestyminen jumppasarjalle epäonnistui eikä Alli mahtunut kunnolla väleihin, mutta seuraavilla kerroilla saatiin sujuvia ylityksiä. Senni korotti viimeisenä ollutta okseria muutamaan otteeseen, jolloin se oli lopulta 105cm korkea. Kerran Alli otti puomin mukaansa ilmeisesti yllättyen sen nousemisesta, mutta viimeisellä kierroksella korjasi hienosti. Riikka otti meidän menosta muutamia kuvia ja paljon videoita, joten sain väsättyä hyppykerrasta videokoosteen.


Kaiken kaikkiaan tykkäsin Allista hevosena todella paljon! Se on juuri mun tyyppinen: energinen, yritteliäs ja herkkä. Itselleni on paljon miellyttävämpää rauhoitella hevosta esteillä kuin väkisin patistaa sitä eteenpäin. Etukäteen olin hieman huolissani siitä, miten pysyisin mukana Allin voimakkaalta näyttävissä hypyissä ja muissa pienissä riekkumisissa, mutta yllätyin tämän asian suhteen positiivisesti. Tamman hyppy oli ihanan ilmava, mutta yllättävän tasainen istua ainakin näin pienillä esteillä. Alli myös käyttäytyi mallikkaasti koko ratsastuksen ajan vieraasta kuskista huolimatta, joten Senni on kyllä todella saanut kehitettyä tammaa eteenpäin. Ilomielin menen uudestaan Allin kyytiin jos vain tilaisuuksia tulee, niin paljon nautin sillä ratsastamisesta!

Niin hieno tamma ♥

tiistai 19. tammikuuta 2016

Talvisia rakennekuvia

Eräs kaunis aurinkoinen päivä innostuttiin Aadan kanssa kuvailemaan hetki ulkona, ensin Champia ja sitten Doroa. Tarkoitus oli ottaa Dorosta jonkinlaiset rakennekuvat, joiden jälkeen hyppäsin vielä hetkeksi kyytiin ilman satulaa. Ruunalla oli kyllä yllättävän tasainen selkä, pitääpä ottaa asiaksi mennä joku päivä koko ratsastuskerta ilman satulaa. Mutta nyt pitemmittä puheitta, nauttikaa Aadan ottamista ihanista kuvista!

Champin kanssa kuvaustauolla :D








sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Pomppupäivä

Noniin, nyt päästään jutuissa vihdoin tämän vuoden puolelle! Vuosi 2016 ei olisi voinut alkaa paremmin, sillä heti vuoden ensimmäisenä päivänä pääsin hyppäämään Dorolla. Kyseessä oli vasta meidän toinen hyppykerta, joten tehtävät pidettiin melko yksinkertaisina ja esteet matalina. Riikka oli jälleen mukana auttamassa esteiden kanssa ja otti samalla meistä hyppykuvia, kiitos niistä kuuluu siis sinne suuntaan!




Rakensimme maneesiin pääty-ympyrälle pienen esteen sokeripaloista ja puomista, pitkälle sivulle kahden askeleen sarjan ja lävistäjälle pystyn, johon laitoimme portin koristeeksi. Aloitin tulemalla sarjaa puomeina ravissa ja laukassa, mikä sujui kohtalaisen hyvin. Sen jälkeen hyppäsin ympyrällä sokeripalaestettä molempiin suuntiin ja tulin yksittäisinä ristikkosarjan ja porttipystyn.

Kerrankin nousee jalat :D

Vaikka lähestyminen ei olekaan pikkuesteelle ihanteellinen, tykään kuvan energisestä tunnelmasta!

Lopuksi hyppäsin muutaman esteen  radanpätkiä eri variaatioilla. Sarja muutettiin pysty-okseri-sarjaksi ja pystyä nostettiin noin 80cm korkeaksi. Doro hyppäsi läpi tunnin rehellisesti kaiken eteen tulevan, mutta jäin kaipaamaan parempaa eteenpäinpyrkimystä. Huomasin jääväni helposti patistamaan ruunaa eteenpäin esteiden väleissä, mikä ei varmasti ainakaan auttanut asiaa. Meillä ei kuitenkaan ole mitään suurempia tavoitteita esteille tällä hetkellä, joten ne toimivat lähinnä kivana mielenvirkistyksenä molemmille. Ja kivaa kyllä olikin päästä taas hyppäämään!





perjantai 15. tammikuuta 2016

Kouluvääntöä ja vieraileva lainakuski

Vielä mennään tämän postauksen verran viime vuoden tapahtumissa, sillä vuoden viimeisenä päivänä kaverini Riikka sai mahdollisuuden kiivetä Doron selkään ensimmäistä kertaa. Ratsastin ensin itse alkuverryttelyt ja tein vähän aikaa töitä ilman jalustimia. Doro tuntui normaalia reippaammalta alusta asti ja olikin oikein ilo ratsastaa. Riikka räpsi muutamia kuvia ratsastuksestani ja vastavuoroisesti ikuistin sen jälkeen Riikan ja Doron menoa.





Riikka kirjoittikin jo omaan blogiinsa fiiliksiään ratsastuksesta, ja myös omaan silmääni hänellä meni todella hyvin, paremmin kuin mulla ekalla kerralla! Doron ratsastuksen jälkeen hoidin vielä Aadan hevosta Champia ja tein sille ruuat valmiiksi. Tästä tallipäivästä on myös Riikan kuvaama pieni videopostaus, joka kannattaa käydä katsomassa täältä.




keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Kuvapostaus - vakavasti otettava kouluratsukko

Postaukset laahaavat tällä hetkellä vähän jälkijunassa, mutta lähinnä positiivisesta syystä: mulla on nimittäin niin paljon julkaistavaa materiaalia Riikan Espoon vierailun ajalta, kun kerrankin tuli kuvailtua ahkerasti! Tämä postaus on hyvin kuvapainotteinen, sillä menimme ennen yhtä itsenäistä ratsastusta ottamaan kunnollisia ulkokuvia. Panostin vähän normaalia enemmän varusteisiin ja laitoin Dorolle oikein kankisuitset päähän, tosin vain kuvausten ajaksi. Myös oma paitani ja Doron satulahuopa tuli tietysti valittua sävy sävyyn ;) Itse tykkään näistä kuvista aivan valtavasti, Riikka teki hyvää työtä!

Löytyykö näiden kuvien joukosta suosikkia?