Nyt on mökkireissu vietetty ja ihanan rauhoittavaa olikin. Kerrankin mulla oli aikaa kuvailla lempikohdettani eli luontoa, joten innostuinkin räpsimään kuvia ihan urakalla! Koitin tähän valita kuvien parhaimmistoa, ja nyt haluaisinkin tietää, mistä kuvasta/kuvista piditte eniten?
Sain "lomaillessani" hieman uudisteltua blogiakin noiden sivujen osalta. Kapsi ja Reeta löytyvät nyt molemmat Entiset vuokrahevoset -sivulta ja Lelle puolestaan sai aivan oman sivun, käykääpähän kurkkaamassa! Ulkoasumuutoksia on luvassa lisääkin, mm. uusi banneri tulossa piakkoin. :)
Kuten jo aiemmin mainitsin, kävin sunnuntaina viimeistä kertaa ratsastamassa Reetalla ja vielä tiistaina kävin hyvästelemässä tamman vihoviimeisen kerran. Eilen rakas kultaharjani sitten lähti uuden omistajansa matkaan. Tuntuu oudolta ajatella, että neljä vuotta tuntemani hevonen ei enää kävelekään minua vastaan, kun tulen käymään. Ikävä on kova ja tulee varmasti vielä pitkään olemaankin, mutta toisaalta tiedän, ettei Reeta olisi voinut päästä parempaan kotiin.
Tein meidän yhteisistä ajoistamme pienen muistovideon, joka kuvaa kiintymystäni Reetaa kohtaan paremmin kuin mitkään sanat. Toivottavasti tunne välittyy sitä kautta teille lukijoillenikin!
Kuten moni varmasti jo edellisestä postauksesta näki, sunnuntain tallireissu ei mennyt ihan putkeen... Olin päättänyt pitää Lellen kanssa maastopäivän, mikä käytännössä tarkoitti tallin lyhyen maastoradan kiertämistä molempiin suuntiin. Lelle oli todella virkeällä päällä, kun ravailtiin ja otettiin pari laukkapätkääkin. Olin juuri aloittanut loppuravit, kun Lelle sitten yhtäkkiä sai valtavan slaagin edelleen tuntemattomasta syystä, hyppäsi pari metriä sivusuunnassa ja päätyi niin lähelle ojan reunaa, ettei sen tasapaino riittänyt muuhun kuin ojan pohjalle laskeutumiseen. Ja kun nyt puhun laskeutumisesta, niin en tarkoita mitään tasaista ja tyylipuhdasta sellaista, vaan enemmänkin epämääräistä rojahtamista jyrkkään ojaan. Lelle ei kuitenkaan onneksi kaatunut, vaan pääsi kiipeämään ojan reunaa ylös viereiselle pellolle, johon se sitten jäikin ihmettelemään.
Kuva tapahtumapaikasta, vasemmalla tämä kuuluisa oja, jota kävimme tutkimassa lähietäisyydeltä
Itse en ollut yhtä onnekas. Mulla oli tasapaino horjahtanut jo Lellen loikasta, enkä ehtinyt sitäkään korjata, ennen kuin hevosen etupää jo hävisi altani ojaan. Lensin sitten sulavassa kaaressa ryteikköiseen ojaan kuusentaimien keskelle, ja jouduin päästämään ohjista irti Lellen jatkaessa matkaa. Putosin melko pehmeästi paria naarmua lukuunottamatta, mutta huomasin heti noustessani, että vasen nimettömäni tuntui hassulta. Nostin sitä sitten aavistuksen ylöspäin, jolloin kuului kammottava NAPS ja näin, kuinka verta purskahti jostakin kynsinauhani alle. Siinä vaiheessa alkoi jo hieman hirvittää... Seuraavaksi sormi alkoi turvota turpoamistaan, joten kiirehdin ottamaan hevosen kiinni, tulimme astetta tyylikkäämmin uudestaan ojan yli ja kävelimme takaisin tallille. Eräs tallilainen auttoi hoitamaan Lellen pois samalla kun kylmäsin sormeani lavuaarissa. Lelle ei onneksi ollut loukannut itseään yhtään, joten lähdin sitten kylmäpussi sormen ympärillä ajamaan kotiin.
Tästä kohtaa mentiin läpi...
Halusin saada varmuuden siitä, mitä sormelleni oli käynyt, joten loppuyön vietinkin sitten päivystyksessä odottaen ja odottaen ja odottaen... Lopulta saatiin röntgenkuvat otettua, ja kävi ilmi, että sormeni oli ilmeisesti mennyt sijoiltaan putoamisen yhteydessä ja kuulemani napsahdus aiheutui siitä, kun sormi meni takaisin paikoilleen. Onni onnettomuudessa siis :)
...ja tästä tultiin uudestaan yli.
Sain silti pari päivää sairaslomaa töistä, koska en pystynyt käyttämään vasenta kättäni lähes ollenkaan. Nyt sormi alkaa kuitenkin jo taipua ja kipukin on lieventynyt, joten olen tänään menossa takaisin töihin. Torstaina ja perjantaina saan onneksi levätä lisää, sillä ne ovat molemmat vapaita töistä. Suunnitelmissani on kaapata koira mukaan ja lähteä mökille rentoutumaan siksi aikaa :) Kuulumisiin!
