En tehnyt Doron kanssa mitään kovin kummoista, sillä meidän yhteistyö oli vielä niin alkutekijöissä (olikohan tämä viides kerta koko hevosen selässä). Keskityttiin siis perusasioihin, kuten yksittäisiin siirtymisiin ja energiseen liikkumiseen. Tein alkuverryttelyt lähes kokonaan löysällä ohjalla, sillä ruuna on yleensä alkuun vähän vastahakoinen hyväksymään tuntumaa. On helpompi ratsastaa ensin istunnan, pohkeiden ja raipan avulla hevosen moottori käyntiin ravissa ja laukassa, ja vasta sen jälkeen ottaa ohja tuntumalle. Yleensä Doro ei ole moksiskaan tuntumasta enää vapaamuotoisten alkuverryttelyjen jälkeen. (Edit: Nythän tässä tuntuma-asiassa on päästy jo valovuosi eteenpäin, muta siitä lisää seuraavalla kerralla!)
Alkuhölkkien jälkeen tein vielä vähän aikaa töitä kevyessä ravissa ohjat tuntumalla ja sen jälkeen sama laukassa. Sitten otin jalustimet kaulalle, sillä mun istunta ei jalustinten kanssa pysy kunnolla kasassa uuden hevosen liikkeissä. Tein ilman jalustimia siirtymisiä kaikissa askellajeissa ja kääntelin isoja ympyröitä. Huomasin jossain vaiheessa, etten saanut Doroa kunnolla taipumaan kumpaankaan suuntaan, eikä asia kyllä siitä paremmaksi mennytkään. Olen pitkän ratsastustauon jälkeen vielä vinompi ja jäykempi kuin ennen, mikä on äärimmäisen turhauttavaa. Nytkin huomaan kaikista oikean kierroksen kuvista mun liian taakse menevän sisäkäden, vaikka yritin koko ratsastuksen huolehtia sen pysymisestä oikealla paikallaan. No, ehkä vielä joskus...
Toinen ongelma oli Doron eteenpäinpyrkimys - tai lähinnä sen puuttuminen. Pähkäilin asiaa kotimatkalla ja keksin muutamia mahdollisia syitä tälle:
- Mulla on koko ajan sellainen olo, ettei ruuna liiku rehellisesti eteen avuistani, jolloin jään luultavasti liikaa pumppaamaan jalalla turruttaen lopunkin energian
- Istun varmaankn väärässä kohtaa liikettä jarruttaen sitä
- Ja koska istunta- ja pohjeavut ovat virheellisiä, joudun käyttämään liian usein apuna raippaa vieden siitäkin lopulta tehon
- Asiaa ei myöskään varmasti helpota se, että Dorolla käytetään usein ratsastaessa kannuksia, jolloin sen reagointi pelkkään pohkeeseen on aika hidasta
Seuraavalla kerralla treenin alla onkin luultavasti eteenpäinpyrkimyksen ja asettumisen parantaminen. Istunnan puolesta mun pitäisi istua vielä paremmin ryhdissä ja korjata nyrkit vierekkäin ja peukalot ylös. Ärsyttävää kun olisi paljon intoa alkaa harjoitella vaikka minkälaista koulukiemuraa, mutta tuntuu etten saa edes peruspakettia pysymään kasassa... Tarvitsisin kipeästi kouluvalmennusta, jossa valmentaja teettäisi sopivia täsmäharjoituksia mun lukuisten ongelmien korjaamiseksi. Niitä pystyisi sitten taas hyödyntämään itsenäisessä treenissä. Täytyy kuitenkin jaksaa vielä pari viikkoa itsenäisesti, jotta saan kouluhommat alta pois. Sitten pitäisi onnistua jo valmennustenkin ujuttaminen johonkin väliin (Edit: Myös valmennuspostausta luvassa piakkoin, sillä ensimmäinen on nyt jo sovittuna!) Tässä odotellessa voisinkin ratsastusten ohella keskittyä oman lihaskunnon parantamiseen. Lihasheikkouden ja surkean kunnon huomaa nimittäin melko nopeasti Doron kyydissä, heh...
Epätoivoista yritystä istua jalustimet jalassa harjoitusravissa :D |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti