Voi tylsyyden tylsyys...

Ensin iloiset uutiset: pääsemme vihdoinkin Lellen kanssa kisoihin! Tämän viikon lauantaina on siis oman seurani eli Paimion Ratsastajien järjestämät seuratason este- ja koulukilpailut, joihin toivoinkin todella kovasti pääseväni. Alkuun tilanne näytti huonolta, sillä kuski, auto ja traileri uupuivat kuten yleensäkin. Muutama päivä sitten sain kuitenkin neronleimauksen. Tajusin, että parhaalla ystävälläni Pauliinalla on käytössään auto ja traileri ja hän lähtisi varmasti mielellään kisoihin, kunhan vain löytyisi kuski. Ihana isäni, joka on urhoollisesti reissannut kanssani kisoihin jo Reetan aikoina, lupautui onneksi siihen hommaan. Sitten olikin kaikki tarvittava kasassa, joten eipä muuta kuin ilmoittautumaan! Esteissä oli tarjolla 60, 70 ja 80cm luokat ja koulussa puolestaan heC ja Aikuismestaruusluokka. Myöskin 70cm luokka oli vain aikuismestaruuksiin osallistuville, joten koska en voi niihin osallistua, päätin ilmoittautua Lellen kanssa 80cm luokkaan ja helppoon C:hen. Suunnittelin jo viikonlopusta asti aivan täpinöissäni tätä viikkoa: eilen ja tänään piti treenata koulua, lisäksi piti etsiä kaikki kisakamppeet valmiiksi ja niin edespäin. Mutta kuinkas kävikään... 

Kaikki alkoi maanantaina aamulla pienestä harmittomasta kurkkukivusta. Menin sitten tyhmänä pyörällä töihin, koska oloni oli muuten aivan normaali. Iltavuoron aikana oloni kuitenkin alkoi huonontua: jalat särkivät enemmän kuin koskaan ennen ja kaikki voimani tuntuivat hävinneen. Luulin vain vuoron ottaneen tavallista enemmän voimille, joten poljin vielä mahdollisimman rauhallisesti takaisin kotiin aikomuksenani nukkua väsymys pois. Kotiin päästyäni ei kuitenkaan mennyt kuin muutama minuutti, ennen kuin aloin täristä kauttaaltani vilusta ja kuume alkoi nousta oikein urakalla. En edes muista koska viimeksi olisin ollut kuumeessa, joten on taas ihan minun tuuriani sairastua juuri nyt ja vielä näin voimakkaasti. Kuume ei nimittäin tullut yksin, vaan seuranani on lisäksi taukoamatta vuotava nenä, itsepäinen päänsärky sekä todella kipeä kurkku. Kyllä sitä jo vähemmästäkin elämä hymyilee...

Nella sentään pääsi nauttimaan aurinkoisesta päivästä :)

Nyt olen sitten tämän ja eilisen päivän viettänyt katkerana nojatuolin uumenissa katsoen kaikki mahdolliset tv-ohjelmat ja niiden loputtua jatkanut läppärin parissa. Oloni on myöskin ollut aivan hirveä kaikista lääkintäyrityksistäni huolimatta, enkä ole pystynyt keskittymään mihinkään asiaan kauan aikaa kerrallaan. Turhauttaa aivan suunnattomasti tällainen pakkolepo, kun ulkona olisi mitä kivoin sää ja näille päiville olisi ollut roppakaupalla kivaa tekemistä... :( Huomenna menen kyllä tallille vaikka sitten huumattuna, sillä silloin on kauan kaivattu Maijan kouluvalmennus ja samalla viimeinen ratsastuskertani ennen kisoja. Omat surkeat hermoni eivät nimittäin kestä, jos en saa edes kerran ratsastaa tulevaa kouluohjelmaa läpi. En myöskään näe järkevänä mennä kisoihin harjoittelematta ollenkaan, sillä silloin reissusta ei saa kovinkaan paljon irti. Nytkin olisin halunnut päästä harjoittelemaan enemmän, mutta tilanne on mikä on... En kuitenkaan halua luopua näistä kisoista, koska toista mahdollisuutta tuskin tulee enää tänä vuonna. Onneksi nämä ovat vasta ensimmäiset yhteiset kisamme, joten ne voi ottaa lähinnä harjoituksena :).

Tahtoo takaisin tallille...

Vaikka olenkin ollut lähestulkoon vuodepotilaana pari päivää, olen silti yrittänyt mielessäni valmistautua tuleviin kisoihin. Olen opetellut kouluradan ulkoa ja tehnyt sen ratsastamisesta mahdollisimman yksityiskohtaisia mielikuvaharjoituksia, kun kerran varsinainen ratsastus jää tällä kertaa vähemmälle. Mietin myöskin jo valmiiksi kaikki ne kohdat radalta, jotka tiedän meille vaikeiksi, jotta voimme huomenna harjoitella varsinkin niitä. Ratanahan tosiaan on Tutustumisluokan kouluohjelma. Kopioin sen osat pääpiirteissään tähän, jotta voin käydä läpi kaikki kohdat yksitellen:

1. L Radalle harjoitusravissa, C:stä vasemmalle
- Olen iloinen, että alkutervehdys puuttuu, sillä Lellen kanssa on jostain syystä todella vaikea tehdä hyviä pysähdyksiä. Nyt tässä kohdassa ei ole muuta mietittävää kuin rennon ravin löytäminen (siinäkin on kyllä jo tekemistä...)
2. SI Puoliympyrä vasemmalle, halk. 10 m
3. IR Puoliympyrä oikealle, halk. 10 m
- Melko helppo tehtävä, kunhan katson ettei Lelle taivu liikaa, niin kuin se mielellään tekee.
4. EM Keskiravia keventäen
- Täytyy ehdottomasti harjoitella, koska emme ole kunnon keskiravia vielä kokeilleet. Vaikeinta on varmasti säilyttää rentous.
5. C Käyntiä 3-5 askelta - harjoitusravia
- Siirtymisissä Lelle nousee helposti pois peräänannosta, joten pitää muistaa kevyet avut.
6. H ja S välissä laukannosto, 
   SRS keskiympyrä harjoituslaukassa

- Laukannostot ovat viime aikoina olleet vaikeampia kuin ennen, joten niitäkin voisi vielä treenata. En myöskään saa ylireagoida apujeni kanssa.

7. BH Koko rata leikkaa harjoituslaukassa, ennen H:ta harjoitusraviin
- Ei pitäisi olla suurempaa ongelmaa, kunhan saan koottua laukkaa ennen siirtymistä.
8. C Laukannosto
- Sama juttu laukannostossa, mahdollisimman pienet avut ilman epätoivoista puskemista.
9. RSR Keskiympyrä
    R Harjoitusraviin
- Meille radan helpoin tehtävä.
10. ennen B keskikäyntiin, käyntiä uraa seuraten
- Pitää muistaa lyhentää Lellen käyntiä riittävästi, koska muuten se menee passimaiseksi. Samalla pitäisi silti säilyttää aktiivisuus.
11. L Pituushalkaisijalle
12. G Pysähdys - liikkumatta - tervehdys
-  Pysähdyksiä täytyy vielä harjoitella, sillä Lelle kyllä seisoo paikoillaan, mutta venähtää aina kilometrin pituiseksi.

Tässä on nyt kisoja edeltävä arvioni radan helpommista ja vaikeammista kohdista perustuen tähänastiseen kokemukseeni Lellestä. Mielenkiintoista nähdä sitten kisojen jälkeen, missä kohdissa todella onnistuin ratsastamaan oikein ja mitkä kohdat taas menivät mönkään!

Piristin itseäni myös katselemalla netistä, mitä kaikkea voisin hankkia itselleni ja Lellelle kisoja ajatellen tai ylipäätään yhteisiä aikojamme varten. Taidankin huomenna poiketa ostoksilla läheisimmässä kaupassa eli Börjesillä, jotta saan jotain uutta ja kivaa meille molemmille. Katsotaan mitä kaikkea tarttuu mukaan, voin sitten myöhemmin esitellä löydöksiäni tarkemmin täällä :). Nyt tämä tympääntynyt valittaja kuitenkin irrottaa itsensä nojatuolista ja painuu nukkumaan!

Lellekin toivottaa hyvät yöt kaikille! :D