Estekisat lainahevosella

Viimeksi mainitsin, että meidän piti olla menossa Kotimäen seuraestekisoihin Coran kanssa, mutta taas kerran tuli muutoksia suunnitelmiin. Cora onnistui nimittäin tarhassa riehuessaan polkaisemaan ikävän haavan jalkaansa, jota se sitten arkoi liikkuessa... Nämäkin kisat jäivät siis Coran osalta välistä, mutta onnekseni sain toisen hevosen käyttööni, joten pääsin itse osallistumaan. Kyseessä on täällä blogissa ennenkin mainitsemani Hawana, jolla kisasin mm. yhdet alue-estekisat viime kesänä. Kesän jälkeen en olekaan Hawanan selässä käynyt, joten mitään sen suurempia tavoitteita ei lähdetty kisoihin asettamaan.

Uusi huopakin pääsi käyttöön, tosin eri hevosella kuin piti :D

Hawanan ratsastaminen olikin pitkän tauon jälkeen melkoinen kulttuurishokki! Coraan tottuneena tuntui kuin olisin yhtäkkiä istunut räjähdysherkän ponin selkään, niin pieneltä ja reaktiiviselta Hawana tuntui. Voin sanoa jo valmiiksi, ettei meidän meno missään nimessä ollut kovin harmonisen näköistä, mutta hyppyihin olin silti aika tyytyväinen. Hawana ei myöskään ole ihan siitä helpoimmasta päästä ratsastaa, sillä se vaatii täysin kylmähermoista ja eleetöntä ratsastajaa, jollainen en itse toivottamana kisajännittäjänä ole.

80cm
© http://jenspa.kuvat.fi/

80cm
© http://jenspa.kuvat.fi/

Coran kanssa meillä oli tarkoituksena hypätä 60 ja 80cm luokat, mutta Hawanan ollessa paljon kokeneempi kisaratsu päädyimme hyppäämään 80 ja 90cm. Ensimmäinen rata meni oikeastaan todella hyvin, sillä Hawanan  vauhti pysyi sopivana ja se teki kaiken mitä pyysin. Tästä johtuen saimme kuitenkin perusradalta yhden pudotuksen, sillä otin Hawanaa jopa liikaa kiinni ennen sarjaa, jolloin a-osalle tuli aivan minimaalinen hyppy ja ylin puomi lähti mukaan. Myös radan toisella esteellä mokasin lähestymisen kokonaan, mutta Hawana pelasti meidät puhtaasti yli. Tuloksena oli siis 4 virhepistettä perusradalta, mikä oli ihan kohtuu hyvä suoritus tällä harjoittelumäärällä!

90cm verryttelyssä Hawana olikin jo huomattavasti kuumempi ratsastaa ja mulla oli vaikeuksia saada sitä rauhoittamaan vauhtiaan. Saatiin kuitenkin heti pari hyvää hyppyä, joten lähdettiin ajoissa odottelemaan vuoroamme ja laskemaan kierroksia alas ennen rataa. Hawana on kyllä hyvä kisajännityksen poistaja, sillä sen selässä ei yksinkertaisesti voi stressata omaa lähestyvää suoritustaan. Nimittäin joka kerta kun aloin jännittää mielessäni, Hawanan salamannopea reaktio oli pyrähtää raviin, ja heti kun pakotin itseni rauhottumaan, Hawana suostui taas kävelemään. Ei ehkä siltä näytä, mutta tuo hevonen on oikea terapiaratsu!

90cm verryttelystä

90cm radalla Hawanalla riitti vauhtia ja esteille kääntäminen oli siksi hieman haasteellista, mutta silti pääsimme jatkamaan toiseen vaiheeseen. Joka esteen edessä koitin vain muistaa hengittää ja olla paineistamatta kohti, jolloin Hawana hoiti homman hyvin kotiin. Parille esteelle tultiin aika pohjaan, mutta nekään eivät tuottaneet tuolle kengurulle ongelmia. Kuitenkin koko radan viimeisellä esteellä menin tekemään sen mokan, että lähdin nostamaan Hawanaa esteestä yli, jolloin saatiin harmillisesti puomi alas. Oma virheenihän se oli, olisi vain pitänyt odottaa loppuun asti... Kuuluisa viimeisen esteen kirous! Olin silti ylpeä meidän lähes puhtaasta radasta, vaikka lopullinen tulos olikin 0/4vp. Hieno Hawana!

Ja tarina jatkuu! Myöhemmin sain hämmästyksissäni lukea Kipaan ilmestyneistä tuloksista, että mehän oltiin sijoituttu ysikympissä kolmansiksi! Harmin paikka ettei jääty paikalle odottamaan luokan loppua, mutta oltiin niin varmoja ettei pudotuksella voi sijoittua... Näköjään olimmekin luokan nopein neljän virhepisteen ratsukko, joten rusettihan sieltä olisi napsahtanut. Toivottavasti saisin vielä näin jälkikäteenkin ruusukkeen ja palkintohuovan haettua itselleni, muuten kyllä harmittaa!