Dementikon kisapäivä

Eli tänään oltiin Merjan tallilla alue-estekisoissa. Kapsilla oli lievästi energiaa ja talutuksessa piti tietenkin mennä pukkilaukkaa mun ympärillä kun ei vaan millään voinut olla normaalisti. 90cm verkassa Kapsi oli sitten jo vähän rauhallisempi. Ravasin ja laukkasin kuitenkin aika paljon että saatiin energiaa purettua. Otettiin pari verkkahyppyä ja Kapsi painoi laukassa oudon paljon kädelle ja reagoi vähän hitaasti pohkeisiin ja pidätteisiin. Hypyt kuitenkin sujuivat, joten annoin olla. Radalla Kapsilla oli välillä vähän liikaa vauhtia, mutta sain silti pidätteet läpi ja joka ikinen hyppy onnistui hyvin, joten tuplanollahan sieltä tuli :) En ratsastanut ollenkaan aikaa, koska tää oli meidän verkkaluokka, joten ei sijoituttu.

95cm verkassa mulla oli ihan liikaa aikaa ja kävelin aika paljon kun Kapsi oli jo vähän väsynyt. Verkkahypyissä tuli yksi pudotus, mutta Kapsi heräsi sen jälkeen taas nostelemaan jalkojaan. Radan eka vaihe ja tokan vaiheen alku sujui tosi hyvin ja hypyt oli taas onnistuneita, mutta sitten... Tyytyväisenä laukkasin sarjan jälkeen eteenpäin ja ajattelin että seuraavaksi tuli tuo linja. Sitten huomasin että olinkin mennyt seuraavan esteen ohi. Tein sitten äkkiä voltin ja hypättiin ihan oikea este ja pari viimeistä estettä taas ihan normaalisti. En oikeesti tajua mikä varhaisdementia mulle on iskenyt, koska unohdin alkuvuodesta radan Salossa ja nyt tänään. Eikä tänään edes tullut mitään kunnollista unohtamista, jotenkin vaan alitajuisesti olin keksinyt väärän esteen seuraavaksi esteeksi enkä edes tajunnut katsoa sitä numerokylttiä ennen kun oltiin jo menossa oikean esteen ohi. Ärsytti ihan hirveesti, kun Kapsi oli hypännyt niin hyvin ja ite menin pilaamaan hyvän radan. Ja meillä oli siihen mennessä hyvä aikakin, mutta ei tietenkään enää sen ylimääräisen voltin jälkeen.

No, ei kai tässä muuta voi sanoa kuin että elämä on ja aina ei voi voittaa. 
Olin kuitenkin tosi tyytyväinen kaikkiin hyppyihin ja Kapsilla oli ihan superpäivä, ei yhtäkään tiputusta radalla! Nekin kyllä yleensä mun vikoja kun säädän jotain juuri ennen hyppyä, joten ehkä mä tänään vihdoinkin opin vaan odottamaan niitä esteitä. Tässä vielä kuvia kisoista.

Isän ottama vahikolaukaus, josta tulikin loistava kuva :D