Vihdoinkin sain aluevalmennusvideot koneelle! Väsäsin niistä elämäni ensimmäisen koosteen, mutta myönnetään, että tarvitsin tähän hieman apua :D. Ehkä vielä jonain päivänä opin itse tekemään kunnon videoita... Ja jos tätä lukee joku, jolla on taito hallussaan, otan mielelläni vastaan vinkkejä esim. hyvistä videonteko-ohjelmista! Oman koosteeni laatu ei ole kovinkaan kummoinen, mutta toivottavasti siitä saa jonkinlaisen kuvan meidän menosta. Laitoin videon alkuun vertailun vuoksi valmennuksen huonoimman ja parhaimman ravikavalettien ylityksen, jotta näkyy kuinka paljon saatiin edistystä aikaan yhdessä tunnissa. Vielä on kuitenkin tehtävä töitä, jotta saisin Reetan lähestymään niitä rennommin. Myös maastoesteiltä tarvitaan lisää kokemusta, koska mulla on välillä ponnistuspaikat ihan hukassa. Mutta nyt se video:
Kooste oli jo siinä vaiheessa valmis, kun huomasin unohtaneeni juuri sen videon, jossa Reeta hyppää 115cm okseria. Tässä vielä erillisenä pätkänä sekin:
Mitä piditte videoista? Haluatteko nähdä myöhemmissä
postauksissa pelkkiä kuvia/videoita vai molempia? :)
Pakko alkuun avauatua tämänhetkisestä stressin määrästä, joka on yhdellä sanalla valtava. Suurin syy tähän on aivan liian nopeasti lähestyvät yo-kirjoitukset, joihin pitäisi vaan lukea ja lukea ja lukea. Tämän lisäksi pitäisi vielä repiä jostain aikaa ratsastukselle, sillä kisakausikin alkaa olla oven takana ja treeniä tarvittaisiin... Joten jos blogissa on hiljaista, se johtuu juurikin tästä kiireestä. Mun on nyt yksinkertaisesti pakko jättää blogin päivitys tärkeysjärjestyksessä alimmaiseksi, mutta yritän silti ehtiä edes kerran viikossa kertomaan kuulumisia. Postausideoita mulla riittää, mutta toteuttelen niitä sitten vasta kirjoitusten jälkeen. Mutta nyt takaisin varsinaiseen aiheeseen eli tämän vuoden ensimmäisiin aluekenttävalmennuksiin, jotka järjestettiin Ypäjällä viime viikonloppuna.Valmentajana oli tuttuun tapaan Carl-Harry Frey, jonka opetustyylistä tykkään tosi paljon. Lauantaina aloitettiin ravikavaleteilla, jotka oli Reetalle tosi vaikeita. Suurin ongelma oli se, ettei Reeta malttanut ravata rauhassa eikä asetella jalkojaan kavalettien väliin.Tultiin sitten ties kuinka monella eri tyylillä niiden yli, mm. laukaten, pari kerrallaan hyppien sekä yli jyräten... Lopulta kavaletit oli Reetan mielestä niin kamala keksintö, että se alkoi kieltää niille. Tehtiin kuitenkin niin monta toistoa, että tamma malttoi mennä ravissa yli. Huomasinpahan ainakin, että tarvitsemme paljon lisää harjoittelua tässä asiassa, joten tästä lähin Reeta pääsee nauttimaan puomeista ja kavaleteista paljon useammin :). Seuraavaksi hypättiin suoralla kolmea ristikkoa, ensimmäinen väli piti mennä viidella laukalla ja toinen neljällä. Reetalla oli ollut pari viikkoa hyppytaukoa, joten en meinannut saada sitä pideltyä. Meillä on esteillä käytössä olympiakuolain, jonka on todettu toimivan Reetalla parhaiten. Olen koko talven hypännyt ohjat isoissa renkaissa, mutta tällä kertaa se ei tuntunut riittävän, joten siirsin ohjat yhtä rengasta alemmaksi. Tämän jälkeen alkoi sujua paremmin, kun pystyin taas itse päättämään vauhdista. Seuraava tehtävä oli ympyrällä kavaletti-pikkutukki-kavaletti harjoitus, jonka Reeta teki alusta asti hyvin. Sitten hypättiin linjalla jumppasarjaa, jossa oli pysty, kaksi kavalettia ja okseri. Monen esteen hyppääminen peräkkäin on aikaisemmin ollut Reetalle vaikeaa, joten olin tyytyväinen kun tämä harjoitus sujui ilman ongelmia. Viimeisenä olevaa okseria nostettiin koko ajan ja lopulta se oli noin 115 cm korkea. Silloinkin Reeta ylitti sen kepeästi! Olen niin sanoinkuvaamattoman ylpeä, että saan ratsastaa noin lahjakkaalla suomenhevosella <3
Kuva on ennen joulua olleesta valmennuksesta, mutta samantyyppistä okseria hypättiin nytkin :)
Sunnuntaina aloitettiin valmennus samoilla ravikavaleteilla kuin lauantainakin. Reeta malttoi jo vähän paremmin asetella jalkojaan, mutta stoppasi edelleen muutaman kerran kavalettien eteen kiukuttelemaan. Kyllä se tästä, kun vaan saadaan harjoittelun avulla hevonenkin ymmärtämään, että kavaletit voivat olla kivojakin. Seuraavaksi hypättiin erilaisia lyhyitä harjoituksia, joita en jaksa sen tarkemmin selittää, mutta Reeta teki ne mallikkaasti. Lopuksi hypättiin rataa, johon kuului sekä rata- että maastoesteitä. Me hypättiin Reetan kanssa vain harrasteen ja tuttarin esteitä, koska ei olla vielä yhdessä menty harrastetta enempää kisoissa. Rata meni oikeen kivasti lukuunottamatta yhtä hyppypaikkaa, joka oli vähän hakusessa. Mulla olisi molempien päivien valmennuksista videomateriaalia, mutta tekniikan ihmelapsena en saanut niitä siirrettyä koneelle :D Noh, yritän uudelleen joku toinen päivä ja laitan videoa valmennuksesta sitten myöhemmin. Sitten vieraileviin tähtiin, joiden kanssa olin viikko sitten estetunnilla. Toinen hevonen on vanha tuttu eli Kapsi, toinen taas hyvän ystäväni Hennan omistama Pikaso (Hennan oma blogi löytyy täältä). Vähän yllättäen lähdin molempien kanssa estetunnille, vaikka edellisestä hyppykerrasta oli molemmilla useita kuukausia. Kapsi oli muuttunut entistäkin vahvemmaksi hypätessä, joten jouduin tekemään reilusti töitä ruunan etupään keventämisessä. Lopuksi hypättiin jo kohtuullisen hyvin reilu metrin okseria ja sain hevosen kinni esteen jälkeenkin. Pikasolla puolestaan oli enemmän virtaa kuin viime kerralla ja sen kanssa meni mielestäni jopa paremmin kuin Kapsin kanssa, mutta töiltä en silti välttynyt. Totesinkin tuntien jälkeen olevani itse täysin rapakunnossa :D Täytyypä taas ryhdistäytyä ja lisätä päiväohjelmaan muutakin liikuntaa kuin ratsastus...
Pikaso (ensimmäinen ratsastuskerta)
Edelleen toivoisin kommentteja siitä, mistä piditte ja mitä saisi parantaa! :)
Koska blogini vietti hiljaiseloa koko tämän vuoden, ajattelin nyt tehdä koosteen kisakauden merkittävimmistä tapahtumista. Ja samalla pääsen esittelemään myös kauden kuvien parhaimmistoa :) Nyt kun mietin taaksepäin tämän vuoden alkuun, alan itsekin tajuta kuinka paljon edistystä on tapahtunut varsinkin esteillä. Taukoa edeltäneessä postauksessa kerroin mun ja Reetan ensimmäisistä alue-estekisoista, jossa selvittiin juuri ja juuri hengissä 90cm radasta, tämän kisakauden lopussa Suomenratsujen kuninkaallisissa hypättiin jo hyväksytysti meidän ensimmäinen kansallinen 110cm rata! Pudotuksia tulee kuitenkin vielä melko paljon noin suurilta esteiltä, joten harjoittelua ja rutiinia tarvitaan paljon lisää. Myöskin oma estesilmäni kaipaa hiomista, sillä aiheutan helposti turhia kieltoja kun en löydä sopivaa ponnistuspaikkaa. Reetalla on suokiksi mieletön hyppykyky, mutta ei sekään mahdottomuuksiin veny, jos itse tuon sen liian kauas. Isoissa korkeuksissa Reeta yleensä jättää hyppäämättä tällaisessa tilanteessa ja mielestäni on hyväkin, että hevoselta löytyy sen verran itsesuojeluvaistoa. 90cm radat ovat sujuneet koko kauden hyvin, mutta satunnaisia pudotuksia tulee omien virheideni takia. Muutama sijoituskin on silti saatu, neljä aluekisoista ja yksi oman seuran seurakisoista :). Viime talvena olimme myös mukana alue-estevalmennuksissa ja sain sieltä paljon toimivia neuvoja.
Kauden ensimmäisten aluekisojen verkkaa. Tässä vaiheessa huomasin ensimmäisen kerran, kuinka potentiaalinen hevonen mulla on käytössä.
29.4.2012 TR alue-este, ensimmäinen puhdas 90cm rata
6.5.2012 SRS alue-este, 90cm 0/0 ja 5.sija sekä ensimmäinen 100cm yhdellä pudotuksella
Viimeinen alue-estevalmennus Ypäjällä
14.-15.7.2012 Jumping Kemiö 90cm 0vp ja 13.sija sekä ensimmäinen suokkien kansallinen 100cm yhdellä pudotuksella
19.8.2012 Kake alue-este, ensimmäinen 110cm luokka (ei päästy maaliin saakka, mutta huomasin ettei korkeus ollut meille mahdoton)
2.9.2012 Suomenratsujen kuninkaalliset 85cm 0vp ja 4.sija sekä ensimmäinen hyväksytty 110cm (huomatkaa kuskin henkeäsalpaavan hyvä istunta ;D)
Eksyttiin myös sen kummempia harjoittelematta seurakisoihin Kapsin kanssa! Ruuna oli aika tavalla muuttunut meidän yhteisistä ajoista, mutta selvitettiin 90cm rata lähes kunniallisesti ja oltiin viidensiä :)
Kouluratsastusta harjoittelimme enimmäkseen kotioloissa ja siinä onkin tällä hetkellä eniten parantamisen varaa. Suurin ongelma on Reetan jännittyneisyys ja kiireisyys. Oltiin kuitenkin mukana joukkuealuemestaruuksissa vääntämässä heB-tasoinen rata prosentein 55 ja risat.
Paikoitellen saatiin hyviäkin pätkiä, mutta kokonaisuus oli vielä melko epätasainen.
Tänä vuonna osallistuin Reetan kanssa myös elämäni ensimmäisiin kenttäkisoihin! Tykästyin lajiin toden teolla ja ilokseni pääsimme syksyllä mukaan aluekenttävalmennuksiin. Reeta on maastoesteillä jopa rohkeampi kuin rataesteillä, joten ainoa osakoe, jossa tällä hetkellä on paljon tekemistä, on juurikin se koulu. Treeniä treeniä vaan niin kyllä meistä vielä saadaan vakavasti otettava kenttäratsukko!
Näin pihalla olin alkuun :D
Tässä lajissa vaan on sitä jotakin <3
Hui tulipas pitkä postaus, mutta näihin tunnelmiin on hyvä lopettaa tämä vuosi. Lähden ensi viikoksi rentoutumaan Teneriffalle auringon lämpöön, joten seuraava postaus tulee vasta reilun viikon päästä. Silloin onkin jo uusi vuosi ja uudet kujeet ;)
